Helsingin kaupunki: Löydä Helsinki -palvelu

Helsingin kaupungin Maahanmuuttotyön tiimissä huomattiin erityisesti lukutaidottomien maahanmuuttaja-kotiäitien olevan usein lukutaitoisten sukulaisten varassa löytääkseen kaupungin palveluiden ääreen. Niin syntyi ajatus lukutaidottomia maahanmuuttajia palvelevasta verkkosovelluksesta, joka puhuisi kohderyhmän äidinkieltä.

 

“Löydä Helsinki -palvelun idea lähti alunperin liikkeelle havainnosta, että lukutaidottomat eivät useinkaan löydä kaupungin palveluiden äärelle, mutta käyttävät kuitenkin paljon kännyköitä. Helsingin kaupungin maahanmuuttotyössä huomattiin myös, että erityisesti monet maahanmuuttaja-kotiäidit ovat lukutaidottomia”, hankkeen koordinaattori Olga Kaijalainen kertoo.

Ajatuksena on tarjota selaimessa toimivassa palvelussa tietoa tekstin sijaan puhutussa muodossa, jolloin palvelun käyttöön ei tarvita lukutaitoa.

“Palvelu ei oikeastaan edes toimi kauhean hyvin lukutaitoisen käsissä, koska he eivät malta jäädä kuuntelemaan vaan painelevat nappuloita ja etsivät valikoita. Mutta lukutaidottomalle se on hyvinkin intuitiivinen,” Kaijalainen toteaa.

Verkkopalvelu puhuu kohderyhmän äidinkieltä, joko somalia tai arabiaa, ja sen avulla voi etsiä esimerkiksi terveyspalveluita tai vaikkapa lasten leikkipuistoja.

“Mukana on ollut testiryhmä, jonka vastausten ja toiveiden perusteella kehitimme palvelua. Testiryhmään kuului eri-ikäisiä ja erilaisen taustan omaavia, arabiaa tai somalia puhuvia maahanmuuttajia”, Kaijalainen taustoittaa.

Codento teki Löydä Helsinki -palvelun toteutuksen työryhmän tutkimusten ja näkemysten pohjalta.

“Kyseessä oli devaajan näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen projekti, jolla on myös sosiaalisia vaikutuksia. Asiakas tunsi kohderyhmän erittäin hyvin, ja UX-suunnittelu noudatteli pitkälti testiryhmän toiveita,” Codenton ohjelmistokehittäjä Tom Thureson kertoo projektista.

“Codenton ratkaisu oli kaikista tarjotuista paras, ja siitä näkyi, että tässä ymmärretään syvällisemmin palvelua ja sen kohderyhmää. Ratkaisu on yksinkertainen ja helppo toteuttaa, eikä sen rakentamiseen mennyt liikaa aikaa”, Kaijalainen kertoo Codenton päätymisestä koodin toimittajaksi.

“Codentolaiset olivat hyvin joustavia meistä johtuvien haasteiden edessä. Tom oli ihan huipputyyppi ja ymmärsi heti ajatuksemme ja ideamme palvelusta”, Kaijalainen kehuu.

Palvelun sisällöt on tuotettu hankkeen parissa, ja niiden omistusoikeudet ovat tekijöillään. Sen sijaan palvelun koodi on vapaasti käytettävissä, ja kuka tahansa voi rakentaa vastaavan palvelun sen päälle.

“Hankkeella on EU:n rahoitus, jota on jäljellä vielä vuodeksi eteenpäin. Tässä ajassa katsomme, miten palvelu lähtee liikkeelle ja kuinka kohderyhmä löytää sen, sekä arvioidaan, kannattaako palvelun kehitys ja ylläpito jatkossa”, Kajalainen kertoo.

Käytännössä palvelusta tiedotetaan kaupungin ja hankkeen verkostoja pitkin. Myös puskaradio on merkittävä tapa saada tietoa palvelusta maahanmuuttajien parissa eteenpäin.

“Hankkeessa on luotu oikeasti jotain ihan uutta, ja perehdytty syvällisesti ongelmaan ja kohderyhmään. Näin ollaan pyritty löytämään vastauksia haasteisiin, joille ei ole muuten kovin helppoja tai halpoja ratkaisuja vielä olemassa”, Kaijalainen tiivistää.